Vaikutustenarvio: PEFC-standardin muutokset edistävät luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä piirteitä
9.1.2023
Päivitetty PEFC FI 1002:2022 -standardi hyväksyttiin PEFC:n kansainvälisestä arviointiprosessista 19.12.2022. Tapio Oy ja Pellervon taloustutkimus PTT tekivät ulkopuolisen arvion metsäsertifioinnin vaatimusten muutosten ympäristö- ja talousvaikutuksista. Selvityksen mukaan PEFC-standardin muutokset edistävät luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä metsien piirteitä monilla keinoilla. Metsien monimuotoisuuden ja terveyden edistäminen turvaa samalla metsien hiilensidontaa ja -varastointia.
Etenkin keskeiset luonnonhoidon toimenpiteet tiukentuvat
Uusien vaatimusten mukaisesti avosoiden reunoille ja vesistöjen varsille jätettävät suojakaistat levenevät 5-10 metristä keskimäärin vähintään 10 metriin ja niillä sallitaan vain poimintahakkuut. Suojakaistoja koskeva päivitetty vaatimus kohdentaa jatkuvapeitteistä metsänkäsittelyä sellaisille kohteille, joilla menetelmästä saavutetaan puuntuotannon rinnalla myös monimuotoisuuden, vesiensuojelun, maiseman ja virkistyskäytön hyötyjä monipuolisesti. Kokonaisuudessaan päivitetyt vaatimukset siirtävät 3,5 % sertifioidusta metsäpinta-alasta jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin. Positiivisten ekologisten vaikutusten lisäksi on mahdollista, että muutoksien myötä talousmetsien potentiaali tarjota virkistyshyötyjä kasvaa.
Aiempaa leveämpinä toteutettavat suojakaistat tehostavat vesiensuojelua sitoessaan kiintoainetta ja ravinnekuormitusta. Puustoiset suojakaistat lisäävät virtavesien monimuotoisuutta turvaavaa varjotusta. Erityisesti vaatimuksien avulla turvataan vesistöjä, joissa on Suomen luontaiseen lajistoon kuuluva lohikalakanta. Vaatimuksien avulla standardi pyrkii edistämään vaelluskalojen ja muun vesieliöstön esteetöntä liikkumista.
Arvokkaisiin elinympäristöihin liittyvään vaatimukseen on lisätty hakkuilta rajoitettujen korpikohteiden määrää. Vaatimus ottaa huomioon myös ruohoiset sararämeet standardipäivityksen myötä. Lisäksi vesilain luontotyypit on lisätty vaatimukseen sekä lehtojen käsittelyä on tiukennettu aiemmasta.
Monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden näkökulmasta merkittävät standardimuutokset liittyvät säästöpuiden määrään, kuolleen puuston säästämisvelvoitteisin, metsätuhokohteiden puuston säästämiseen, tekopökkelöiden tuottamiseen sekä tiheikköjen ja sekapuustoisuuden säilyttämiseen. Nämä ovat kaikki yleisesti tunnettuja, tutkimustietoon perustuvia keinoja metsien monimuotoisuuden edistämisessä.
Säästöpuiden määrä ja järeys kasvavat uuden standardin käyttöönoton mukaan aiemmasta tasosta. Hakkuissa tulee jättää vähintään 10 elävää läpimitaltaan 15 cm puuta ja vähintään 10 kuollutta läpimitaltaan 20 cm puuta. Puunkorjuussa säästetään kuollutta puustoa ja sen muodostumista edistetään tekemällä tekopökkelöitä, joita tulee jättää vähintään 2-5 hehtaarille, jollei kuollutta puuta ole muuten tarpeeksi. Tiheikköjä säilytetään ja sekapuustoisuutta lisätään kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa, mikä monipuolistaa metsäluontoa. Monimuotoisuusarvojen turvaaminen jättämällä enemmän eläviä säästöpuita ja kuollutta puuta sekä sekapuuston suosiminen lisäävät metsän elinvoimaa, terveyttä ja tuhonkestävyyttä. Kuollut puu, erityisesti järeä lahopuu, on edellytys monien eliölajien menestymiselle. Luonnon monimuotoisuutta tukevat kriteerimuutokset tukevat myös metsien terveyttä.
Sosiaalinen kestävyys on huomioitu erityisesti harmaan talouden ehkäisemisessä
Sosiaalisen kestävyyden edistämisessä PEFC-vaatimuksien muutokset kohdentuvat erityisesti ammattilaisten osaamisen varmistamiseen. Vaatimukset keskittyvät harmaata taloutta torjuviin toimenpiteisiin, jotka tukevat reilun yrittämisen mahdollisuuksia metsäalalla. Vaatimuksiin tehtyjen muutosten myötä voidaan jo tarjousvaiheessa karsia tarjouskilpailusta palveluntarjoajat, jotka eivät täytä velvollisuuksiaan sekä tehdä nykyistä harvemmin sopimuksia yrityssaneerauksessa olevien tai sitä hakevien tarjoajien kanssa, jotka ovat todennäköisesti jo aiemmassa liiketoiminnassaan laiminlyöneet laillisia velvollisuuksiaan ja saaneet siitä kilpailuetua.
Vaikutus hakkuutuloihin
Soiden vaihettumisvyöhykkeisiin, vesistöihin ja pienvesiin sekä säästöpuihin tehdyt muutokset vähentävät jonkin verran hakattavissa olevan puuston määrää. Tämä pienentää välittömiä hakkuutuloja sekä lievässä määrin vaikuttaa myös työllisyyteen. Valtakunnan tasolla kriteerimuutokset pienentävät metsänomistajien saamia vuotuisia hakkuutuloja Tapion ja PTT:n arvion mukaan n. 20,5 milj. eurolla. Muutokset tukevat kuitenkin pitkällä aikavälillä metsien elinvoimaa, mikä varmistaa myös puuntuotantoa. PEFC-vaatimukset vaikuttavat laaja-alaisesti Suomen metsien hoitoon ja käyttöön, sillä yli 90 % talousmetsistä on PEFC-sertifioinnin piirissä.
Lue lisää päivitetyistä vaatimuksista;
- Arvio metsän hoidon vaatimuksiin tehtyjen muutosten vaikutuksista (Tapio Palvelut Oy:n ja Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys 21.9.2021 ja tiivistelmä selvityksestä)
- Metsien kestävän hoidon ja käytön vaatimukset (PEFC FI 1002:2022 -standardi)
- Muutokset metsänhoidon PEFC-vaatimuksissa (PEFC FI 1002:2014 -> PEFC FI 1002:2022)