PEFC-sertifiointi lyhyesti

6.3.2023

PEFC metsäsertifiointi

PEFC on kansainvälinen sertifiointijärjestelmä, joka asettaa vaatimuksia sekä metsissä tapahtuvalle toiminnalle, kansallisten standardien asettamiselle ja toiminnan laadun varmentamiselle. Vaatimukset koskevat metsänomistajien sekä metsiin palveluita tuottavien yrittäjien ja yritysten toimintaa. Metsäsertifiointi on keino osoittaa, että yhteisesti määritellyt metsien kestävälle ja vastuulliselle käytölle asetetut vaatimukset toteutuvat. PEFC-sertifiointi on vapaaehtoinen ja markkinalähtöinen järjestelmä, jonka vaatimuksien toteutumista valvovat riippumattomat tahot, auditoijat.

PEFC-sertifiointi kattaa yli 90 % suomalaisten talousmetsien pinta-alasta. Tämä tarkoittaa satojatuhansia toimenpiteitä vuosittain. PEFC:n piirissä on yli 200 000 metsänomistajaa ja tuhansia metsäalan toimijoita. Toiminnan ollessa näin laaja-alaista tarkoittaa se väistämättä, että esille nousee myös puutteita. Puutteiden esiintyessä PEFC:llä on mekanismit niiden käsittelemiseksi.

Suhteutettuna toiminnan laajuuteen puutteet ovat kuitenkin poikkeuksia ja suomalainen metsätalous toimii hyvin ammattimaisesti. Kaikki sertifioinnissa esille tulevat poikkeamat ovat valitettavia ja niihin puututaan sertifioinnin edellyttämällä tavalla sekä metsäalan organisaatioissa sisäisesti, että sertifiointiprosessissa auditoijan toimesta. Vuosittain sertifiointiyritysten toteuttamien auditointien lisäksi toimijat itse toteuttavat sisäisiä tarkistuksia.

PEFC:n toiminta pohjautuu standardeihin

PEFC Suomi vastaa sertifiointitoimintaa ja ryhmäsertifiointia koskevien standardien päivittämisprosesseista. PEFC:n kansainväliset vaatimukset luovat raamit kansallisten standardien laadinnalle. Tämä tarkoittaa käytännössä, että PEFC:n kansainväliset standardit mukautetaan paikallisiin oloihin kansallisten metsäsertifiointijärjestelmien kautta.

PEFC:n vaatimusten mukaisesti kansalliset metsänhoidon standardit päivitetään viiden vuoden välein avoimessa prosessissa yhteistyössä eri sidosryhmien kesken. PEFC-vaatimusten päivittämistyötä kutsutaan standardityöksi, ja työstä vastaavaa työryhmää standardityöryhmäksi. PEFC Suomi kutsuu standardityöhön aina kaikki metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä kiinnostuneet tahot, eli kaikilla on mahdollisuus osallistua standardien päivittämiseen.

PEFC-standardityössä huolehditaan, että Suomen PEFC-vaatimuksien sisältö on ajan tasalla. Tarkistustyön lähtökohtina on mm. yhteiskunnassa ja lainsäädännössä tapahtuneet muutokset sekä metsien kestävään hoitoon ja käyttöön liittyvä uusin tutkimustieto viimeisen viiden vuoden ajalta. Julkisen kommenttikierroksen aikana kuka tahansa metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä kiinnostunut yksityishenkilö tai organisaatio voi antaa palautetta vaatimusten sisällöstä tai standardityöstä. Standardityöryhmä luovuttaa PEFC-vaatimusten lopullisen version PEFC Suomelle, joka toimittaa vaatimuksista laaditun englanninkielisen käännöksen PEFC:n kansainväliseen arviointi- ja hyväksymisprosessiin. Kansainvälisen hyväksymisen jälkeen PEFC-vaatimukset voidaan ottaa käyttöön metsätaloudessa.

Kuinka PEFC-vaatimuksia valvotaan?

PEFC:n sertifiointialueet auditoidaan, eli vaatimustenmukaisuutta tarkastellaan sertifiointiyrityksen toimesta vuosittain. Sertifiointiyritykset ovat sertifikaatin haltijan ja PEFC:n toiminnasta riippumattomia tahoja, joiden toimintaa valvovat viranomaistahot.

Auditoinneissa kerättyjen tietojen ja havaintojen pohjalta sertifiointiyritykset koostavat aluetason tulokset, jotka ovat julkisia. Toiminnassa mahdollisesti havaitut puutteet johtavat toimenpiteisiin. Tulosten perusteella alueellinen sertifiointitoimikunta käsittelee poikkeamat ja laatii korjaavat toimenpiteet, jotka koskevat koko aluetta. Korjaavat toimenpiteet ovat oleellinen työkalu vaatimusten toteutuksessa. Niillä pyritään siihen, että toiminta kehittyy vastaamaan sertifioinnin vaatimuksia jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.

Toimikunta pyytää tarvittaessa tapauksista lisäselvitykset ja pyrkii ensisijaisesti ohjeistamaan ja neuvomaan oikeaan toimintaan. Sertifioitu taho saatetaan myös irtisanoa sertifioinnista, mikäli toimintaa ei ole korjattu riittävästi. On kuitenkin lähtökohtaisesti parempi, että toimija pysyy sertifioinnin piirissä, jolloin toimintaa voidaan seurata jatkossakin, kuin että suljetaan järjestelmän ja sitä kautta seurannan ja valvonnan ulkopuolelle. Perusperiaatteena on, että tietoisuutta niin sertifioinnin, kuin lain vaatimuksista lisätään ja asioista käydään avointa keskustelua.

Sertifioinnin vaikutuksia

PEFC-sertifiointi on vaikuttanut suomalaiseen metsäalaan ja yhteiskuntaan myös sertifioinnin yksittäisiä kriteereitä laajemmin. Niiden yli 20 vuoden aikana, jolloin PEFC-standardin mukaista sertifiointia on toteutettu Suomessa, alalla on tapahtunut jatkuvaa parantamista. PEFC:llä on ollut metsäalalla merkittävä rooli harmaan talouden torjunnassa ja luonnonhoidon keinojen edistämisessä. Mm. säästöpuut, suojakaistat ja tiheiköt ovat kokonaan sertifioinnin kautta käytäntöön otettuja luonnonhoidon menetelmiä. Uusimmat PEFC-standardin muutokset edistävät luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä metsien rakennepiirteitä monilla keinoilla. Esimerkiksi suojakaistojen leveydet ja säästöpuiden määrä on kaksinkertaistettu päivitetyssä standardissa. Näin metsien monimuotoisuuden ja terveyden edistäminen turvaa samalla metsien hiilensidontaa ja -varastointia.

Esimerkiksi metsien puuston säilyminen hiilinieluna varmistetaan hyvän metsänhoidon ja metsien kasvukunnosta huolehtimisen lisäksi myös sillä, että poistuma ei ylitä kasvua auditointia edeltävällä viisivuotisjaksolla. Aiemmin suuraluetasolla verrattiin hakkuita alueellista metsäohjelmaa varten laskettuun suurimpaan kestävään hakkuumäärään. Tehty muutos vastaa kansainvälisen PEFC:n vaatimusta. Poistuman vertaaminen kasvuun varmistaa, että puusto säilyy hiilinieluna riippumatta puuston rakenteesta ja ikäluokkajakaumasta alueella.