PEFC on monen toimijan kokonaisuus jota kehitetään läpinäkyvästi
9.3.2023
YLE:n 6.3. esitetty MOT-ohjelma otti kantaa metsäsertifiointiin ja sen toteutukseen Suomessa. Suomen Metsäsertifiointi ry pitää keskustelua sertifioinnista ja sen roolista tervetulleena. Kyseisessä ohjelmassa tuotiin kuitenkin esille väittämiä, joista Suomen Metsäsertifiointi ry:llä on erilainen näkemys ja joita yhdistys pitää harhaanjohtavina.
Aina on syytä muistaa toimenpiteiden laajuus ja mittakaava. Vaikka jokainen yksittäinen rikkomustapaus on valitettava ja tarkasteltava erikseen, niin PEFC:n piirissä toteutetaan satojatuhansia toimenpiteitä vuosittain. PEFC-sertifiointiin kuuluu yli 200 000 metsänomistajaa ja tuhansia metsäalan toimijoita. Toiminnan ollessa näin laaja-alaista tarkoittaa se väistämättä, että esille nousee myös puutteita. MOT-jutussa käsiteltiin vain kohteita, joiden osalta virheitä valitettavasti on tapahtunut.
Ohjelma antoi ymmärtää, että PEFC ja metsäala valvovat itse itseään. Tämä ei pidä paikkaansa. PEFC-järjestelmä perustuu maailmanlaajuisesti käytettyyn ISO-standardoinnin malliin, jossa auditoinnista, eli tarkastuksista vastaavat riippumattomat yksityiset sertifiointiyritykset, joiden liiketoimintaan kuuluu usein hyvin laajalti muutakin toimintaa kuin metsäsertifiointi. Suomessa PEFC-auditoinnista vastaavat tällä hetkellä sertifiointiyritykset Kiwa Inspecta Sertifiointi Oy sekä DNV Business Assurance Finland Oy Ab. Sertifiointiyritysten toimintaa taas valvoo Suomessa FINAS, eli viranomaistaho. PEFC Suomi eli Suomen Metsäsertifiointi ry ja metsäalan toimijat ovat täysin irrallaan näistä toimijoista.
Ohjelma luo kuvaa, että PEFC-vaatimusten rikkomisesta ei tulisi seuraamuksia. PEFC:n sertifiointialueet auditoidaan, eli vaatimustenmukaisuutta tarkastellaan sertifiointiyrityksen toimesta vuosittain. Tarkastuksissa havaitut puutteet raportoidaan ja ne johtavat toimenpiteisiin. Alueellinen sertifiointitoimikunta käsittelee poikkeamat ja laatii korjaavat toimenpiteet, jotka koskevat koko sertifiointialuetta. Korjaavat toimenpiteet ovat oleellinen ja konkreettinen työkalu vaatimusten toteutuksessa. Ne voivat sisältää muun muassa koulutusta tai organisaatiokohtaisia toimenpiteitä. Sertifiointiyritys arvioi korjaavien toimenpiteiden riittävyyden. Sertifioitu taho saatetaan myös irtisanoa sertifioinnista, mikäli toimintaa ei ole korjattu riittävästi.
Ohjelmassa kummasteltiin kuinka lakirikkomukset eivät automaattisesti johda sertifioinnista erottamiseen. Sertifiointiprosessissa tarkastellaan sekä lain-, että standardin vaatimusten toteutumista. Lain rikkomuksista tarkasteluvastuussa ovat kuitenkin viranomaistahot, eli lainvalvonta ja sertifiointi ovat näiltä osin kaksi eri prosessia. Lakisääteisten vaatimusten osalta sertifiointiyritykset kuulevat auditointiprosessissa viranomaisia, tai saavat tiedon rikkomuksista lausuntojen perusteella. Viranomaistahoista Metsäkeskus ja ELY-keskus ovat edustettuina PEFC:n alueellisissa sertifiointitoimikunnissa.
Toisin kuin ohjelmasta saa käsityksen, ohjelmassa esitellystä kohteesta on PEFC-järjestelmässä kirjattu poikkeama, joka on johtanut toimenpiteisiin.
Ohjelmassa luotiin kuvaa, että PEFC Suomi ei toimisi läpinäkyvästi ja osallistavasti. Standardien noudattamisen osalta sertifiointiyritykset koostavat aluetason tulokset auditoinneissa kerättyjen tietojen ja havaintojen pohjalta. Nämä tiedot käsittävät kirjatut puutteet ja ne ovat julkisia.
Yhtä lailla, PEFC:n standardien laadinta on sekä läpinäkyvää että osallistavaa. PEFC:n kansalliset metsänhoidon standardit päivitetään viiden vuoden välein avoimessa prosessissa yhteistyössä eri sidosryhmien kesken.
PEFC Suomi kutsuu standardityöhön aina kaikki metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä kiinnostuneet tahot, eli kaikilla, myös metsäalan ulkopuolisilla tahoilla, on mahdollisuus osallistua standardin päivittämiseen. Esimerkiksi vuonna 2023 voimaan tulleiden vaatimusten standardityöryhmään kuului yli 60 monialaista organisaatiota. Kaikki standardityöryhmän pöytäkirjat ja standardien luonnosversiot ovat julkisia.
Standardiprosessin kahden julkisen kommenttikierroksen aikana myös kuka tahansa metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä kiinnostunut yksityishenkilö tai organisaatio voi antaa palautetta vaatimusten sisällöstä tai standardityöstä.