PEFC – kestävää tulevaisuutta maailman metsistä jo 20 vuotta

25.9.2019

Ilmakehään päästettävän hiilidioksidin määrää täytyy vähentää ja hiiltä sitoa enemmän. Fossiilisia raaka-aineita tulee korvata uusiutuvilla raaka-aineilla ja luonnon monimuotoisuutta vaalia kaiken elämän edellytyksenä. Metsillä maailman tärkeimpänä ekosysteeminä on tässä kaikessa tärkeä rooli. PEFC-metsäsertifiointi varmistaa, että metsiä hoidetaan ja käytetään kestävällä tavalla.

Kestävä metsänhoito ja metsäsertifiointi on ollut minulle työn kautta tuttua jo kauan. Käytännön kokemus oli kuitenkin pientä ennen kuin minusta joitain vuosia sitten tuli metsänomistaja. Metsäni on tyypillinen pohjoinen metsä, jossa on erilaisia luontotyyppejä aina vanhasta kuusikosta hiljattain istutettuun taimikkoon, kuivia kankaita ja kosteaa suota, ja tietenkin – Suomessa kun ollaan – vesistöä. Siellä on monia mielenkiintoisia ja kauniita paikkoja, mutta ei varsinaisia suojelukohteita. Teen itse silloin tällöin metsänhoitotöitä ja syksyisin käyn metsässä sienestämässä. Metsäni on luonnollisesti PEFC-sertifioitu.

PEFC on lyhennys sanoista Program for the Endorsement of Forest Certification. PEFC-metsäsertifiointijärjestelmän tehtävänä on varmistaa, että metsien hoito ja käyttö on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Globaalisti yli 60 % sertifioiduista metsähehtaareista on sertifioitu PEFC:n mukaisesti. PEFC edellyttää, että metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien kulttuuri- ja virkistysarvot säilytetään samalla kun harjoitetaan tuottavaa ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta.

Kriteereitä eli metsäsertifioinnin vaatimuksia laadittaessa tehdään yhteistyötä eri sidosryhmien kuten metsänomistajien, metsäalan toimijoiden, ympäristöjärjestöjen ja alkuperäiskansojen edustajien kesken. Ulkoinen osapuoli tarkastaa vuosittain sertifikaatinhaltijoiden toiminnan. Sertifioinnilla ja siitä kertovalla PEFC-logolla varmistetaan, että esimerkiksi leivinpaperin raaka-aine tulee kestävästi hoidetusta metsästä ja sen alkuperä tunnetaan.

PEFC-metsäsertifiointi asettaa metsänhoidolle tiukemmat kestävyyskriteerit kuin lainsäädäntö, joka määrittää kansalliset vähimmäisvaatimukset. Suomessa ensimmäinen metsälaki tuli voimaan jo vuonna 1886. Yhä tänäkin päivänä laki vaatii muun muassa, että uuden puusukupolven syntymisestä huolehditaan esimerkiksi istuttamalla uusia taimia.

Paikallisten olojen huomioonottaminen on PEFC:n vahvuus. Metsät ja toimintatavat ovat hyvin erilaisia vaikkapa pohjoisissa, luonnontilaisia metsiä muistuttavissa talousmetsissä tai eteläisissä lämpimien alueiden puuviljelmissä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä koskevat tavoitteet ovat kuitenkin yhteneviä. Pohjoismaissa esimerkiksi jätetään uudistushakkuissa säästöpuuryhmiä, jotka aikanaan kuolevat, kaatuvat ja lahoavat hyönteisten ja muiden eliöiden kodiksi. Eteläisillä puuviljelmillä luontoarvoista huolehditaan sen sijaan muun muassa jättämällä viherkäytäviä viljelyalueiden väliin.

PEFC ottaa vahvasti huomioon metsäalan sosiaaliset näkökulmat. Pohjoismaissa kriteerit kohdistuvat työntekijöiden oikeuksiin, metsäurakointiketjun valvontaan ja metsänomistajien neuvontaan. Suomessa panostetaan myös nuorison metsätiedon lisäämiseen – ovathan he tulevaisuuden ammattilaisia. On myös alueita, joissa PEFC-kriteerejä laadittaessa on tärkeää ottaa huomioon metsästä riippuvaisten ihmisten perustoimeentulo ja elämisen mahdollisuudet.

Metsässä muutokset tapahtuvat usein hitaasti. PEFC:n vaikutuksia metsiin, metsäalaan ja koko yhteiskuntaan voidaan kuitenkin arvioida sen kaksikymmenvuotisen olemassaolon ajalta. Myönteistä kehitystä on tapahtunut. Tulosten mukaan sertifioinnilla Suomessa on ollut positiivinen vaikutus metsien hyvinvointiin ja metsäluonnon monimuotoisuuteen, sertifiointi on lisännyt osaamista, muuttanut asenteita ja vakiinnuttanut metsäalan toimintatapoja. Monimuotoisuuteen on vaikuttanut erityisesti lahopuun määrän lisääntyminen säästöpuita jättämällä. Yksityismetsänomistajien keskuudessa metsän ekologisten asioiden arvostus on kasvanut, ja monet haluavat jättää arvokkaat kohteet joko luonnontilaisiksi tai hoitaa niitä niin että luontoarvot lisääntyvät.

Palataanpa takaisin metsäpalstalleni. Siellä on tänä vuonna menossa metsänhoitotyöt. Kesätyöntekijä tekee taimikon raivausta, jossa poistetaan lehtipuupusikko kuusen taimien välistä. Toisessa kohteessa paikallinen metsäpalveluyrittäjä harventaa nelikymmenvuotiasta männikköä. Näin tehdään puille tilaa kasvaa ja järeytyä. Harvennuksesta saatu kuitupuu toimitetaan Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle. Harvennuksessa merkitään myös säästöpuuryhmät, jotka jätetään kasvamaan tulevissakin hakkuissa. Järven rantaan jätetään PEFC-kriteerien mukaisesti suojavyöhyke estämään ravinteiden valumista vesistöön ja suojelemaan maisemaa. Satavuotias suometsä saa jäädä koskemattomaksi suoluonnon ylläpitämiseksi. Metsänomistajana minulle on hyvin tärkeää, että luontoarvot, virkistyskäyttö ja metsätalous ovat tasapainossa.

Riikka Joukio
PEFC Council, hallituksen jäsen

Riikka on ollut kansainvälisen PEFC:n hallituksen jäsenenä vuodesta 2014 tuoden hallitustyöhön erityisesti teollisuuden ja pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmia. Päivätyönään Riikka vetää tiivispaperiliiketoimintaa Metsä Tissuella, ja on toiminut useissa johto- ja muissa tehtävissä Metsä Groupissa. Metsäteollisuuden kestävä kehitys on aina ollut lähellä sydäntä. Vapaa-aikana Riikka harrastaa liikuntaa, käsi- ja puutarhatöitä – ja toisinaan myös metsänhoitotöitä.

Riikka Joukio Twitterissä ja LinkedInissä